Kuulumisia

Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet aikamoisessa ruljanssissa... Matkasimme ensin Ouluun pakkaamaan asuntoamme ja samalla tapaamaan ystäviä. Lapset pääsivät vielä muutamaksi päiväksi päiväkotiin jättämään jäähyväiset ja viimeisenä päivänä oli myös meillä vanhemmilla tunteissa pidättelemistä. Huippuihanat tarhatädit ja lapsille tärkeiksi muodostuneet kaverit; huoh jäähyväiset eivät kai ole kenenkään lempi juttu..

Raumalle tultiin vielä valmistelemaan kotiamme siihen että päivän päästä mieheni lähtisi isäni kanssa hakemaan muuttokuormaa. Noh voin sanoa että hyvästä yrityksestä huolimatta kotimme ei todellakaan ollut valmis tai ole valmis, miten vaan. Karmea kaaos on tätä nykyä jo siedettävä, mutta silti kaaos. Alkuun ja vieläkin monia juttuja on iloisesti kaksin kappalein;  meiltä on siis menossa myyntiin aika kohtalaisen paljon tavaraa. Onneksi isovanhemmat ovat toimineet korvaamattomana apuna ja äitini vierailu Espoosta tänne meille sai hetkeksi ajatukset pois tästä hullun myllystä.<3 

Pieni irtiotto tapahtui myös syntymäpäivänäni viime viikolla kun mieheni oli valmistellut mitä ihanimman lahjan. Lempiherkkujani, hyvää viiniä ja kermana kakun päälle uudet Riedelin Veritas -sarjan punaviinilasit. Lasten mentyä illalla nukkumaan saatiin vähän hifistellä aikuisten kesken..;)

Tätä kodin keskeneräisyyttä on kuitenkin turha murehtia sillä märehtimällä harvemmin asiat miksikään muuttuvat. MUTTA kun tämä pussien ja laatikoiden purku vain ei ole sitä kaikista innostavinta hommaa olen asettanut itselleni pienen porkkanan. Sitten kun kotimme on taas normalisoitunut ja takaisin omissa hyppysissä meidän olohuoneeseen tehdään pieni ilmeen raikastus. Päätyseinä saa alla näkyvän tapetin ylleen ja muut seinät maalataan valkoisiksi. Näin tämän tapetin viime kesänä Mattoraumassa kun olin siellä äidin kanssa sisustusostoksilla ja rakastuin siihen ensi silmäyksellä. Nyt kun se yhä puoli vuotta myöhemmin tuntuu aivan yhtä ihanalta sen uskaltaa kai laittaa seinäänkin.

Seuraava taulu taas tarttui mukaani tänä viikonloppuna niin ikään Mattoraumasta kun taas olimme äidin kanssa pahan teossa...:D Tämä teksti vain puhuttelee suuresti aivan jokaisella sanallaan. Minä vakaasti uskon että hyvä elämä koostuu juuri näistä loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista asioista.

"Live your dream and wear your passion"

Piste ja Aamen.

Ja kyllä näiden muutosten keskellä on ollut kaikkea kivaakin. Lapsilla alkaa tällä viikolla uudet harrastukset täällä Raumalla ja Eevi on aivan onnesta soikeana kun pääsee tanssitunneille. Aika nostalgiset  fiilikset kun neiti pääsee pyörähtelemään samaan kouluun josta itse aloitin oman tanssitaipaleeni 26 vuotta sitten. Eemilillä taas on huomenna ensimmäiset kiekkokoulun treenit joita hän odottaa vähintään yhtä paljon kuin siskonsa tanssituntejaan. 

Iisak nyt jo 10kk (apua mihin tämä aika hupenee) taas kasvaa silmissä ja muuttuu päivä päivältä koomisemmaksi pikkumieheksi. Uusia sanoja on alkanut tulla paljon ja ylivoimaisesti eniten käytössä on "heitä" kun hän samalla viskoo palloa ympäriinsä ja konttaa itse perässä. Aivan viime päivinä hän on myös testaillut ilman tukea seisomaan nousua joka toki vielä aika nopsaan päätyy pepulleen tömpsähdykseen ja naurun remakkaan.

Ja tämä äiti pääsee huomenna pitkästä pitkästä aikaa ohjaamaan tanssituntia ja se on aika super ihanaa se.<3

Nyt haluan toivotella kaikkea kivaa kaikille kuluvaan viikkoon!!