Terdellä

Yhdeksi meidän kodin parhaaksi puoleksi on osoittautunut terassi, varsinkin nyt kesäaikaan!

Meidän Rauman kodissammekin terassi tuntui ihan kivan kokoiselta, mutta silti se jäi loppujen lopuksi aika rajalliselle käytölle. Toisaalta eipä sinne oikein mahtunut (tai mahdutettu) muuta kuin ruokailuryhmä, joten hengailuun se ei ehkä ollutkaan otollisin... tai sitten minä vaan en osannut siellä hengailla, ainakaan niin paljon kuin olisin toivonut! 

Tänne muuttaessamme olin tosin terassimme suhteen jokseenkin kauhuissani. Neliöitä on... no paljon. Paljon enemmän kuin olisin voinut kuvitella meidän itse terassiin laittavamme. Kalusteita tarvittiin siis sitä yhtä ruokailu- tai istuskeluryhmää enemmän, mutta nyt alkavat kuitenkin tärkeimmät kalusteet olla hankittuina ja ensi kesän haaveeksi jääköön hyllykkö tai jokin muu systeemi viherkasveille. Sen suuremmin en terassillemme täytettä haluakaan. Nyt on vielä lasten peleille ja sateenvarjomajoille (jollaisen kaksi ihanaa neitiä sinne tänäänkin pystyttivät) mukavasti tilaa. 

Mutta sitten kuviin. 

Entiset omistajat olivat terassia tehdessään jättäneet kivasti muutaman lautarivistön vapaaksi ja istuttaneet niihin havupuita. Sohvaryhmämme jonka hankimme heti muuttoviikonloppuna on totta puhuen kuin suora kopio heidän ratkaisustaan johon näytöllä oitis ihastuimme. Ryhmän alla oleva putti-matto ei siis ole meidän hankintamme vaan pyysimme sitä kauppaan mukaan. Se jäi meidän onneksemme niille sijoilleen ja tuo mielestäni mukavasti vihreyttä ja elävyyttä muuten niin harmaaseen terassiin. Terassin laudat käsittelimme harmaiksi juhannusaattona (mitä muutakaan sitä ihminen silloin tekisi:D), sillä parvekkeiden tekemät varjot ja entisten asukkaiden lukuisat terassimatot luonnollisesti näkyivät käsittelemättömässä puussa monenmoisena kirjavuutena. Puuöljyä kului aika lailla, mutta kahden kerroksen jälkeen väri alkoi näyttää tasaiselta ja juuri sopivan luonnolliselta. Samalla pääsimme myös terassin tikkuongelmista eroon, sillä alkukesästä jollain kolmesta oli tikku jalanpohjassa varmaan joka ikinen päivä. Ja tähän väliin pieni vinkki kaikille lapsiperheille... Apteekissa myytävät punkki/tikkupinsetit ovat parhaat mahdolliset vekottimet tikkujen poistoon!!! Enää ei tarvitse lainkaan pelata neulan kanssa ja kop kop kop kolme kertaa päähän - ei kun puuhun; luojan kiitos meillä ei ole vielä kertaakaan tarvittu pinsettejä punkkien poistoon. 

Ja koska meidän pihaltamme ei liiemmin kukkapenkkejä löydy, ovat kaikki kesäkukat ruukuissa. Ensi kesän haaveissa minulla on hankkia lisää suurempia viherkasveja/puita, jotka saisivat sitten talven majailla sisätiloissa.

Eemilin äitienpäivälahjaksi antamat herneenversot (jotka ovat kaiketi aivan liian lähekkäin istutetut) ovat ihme kumma, alkaneet kaikesta huolimatta tuottaa satoa. Ensimmäisten pienen pienien palkojen herkkupalat on popsittu poskiin ja uusia on kovaa vauhtia kasvamassa.<3

Kaikkein haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui ruokailuryhmän etsiminen. Perinteisten huonekaluliikkeiden tarjonta oli minun mielestäni jokseenkin tylsä ja suppea, eikä pihakalusteista raaski myöskään maksaa mitään aivan tähtitieteellisiä summia. Jossain kohtaa eksyin kuitenkin Veken kalusteen sivuille, josta tilasimme aikanamme Ouluun Eemilin ja Eevin kerrossängyn. Sieltä löytyi häkellyttävä määrä valinnanvaraa ja tämä kahdesta leveästä mäntylankusta tehty pöytä mustine metallituoleineen miellytti heti silmää. Ennen tämän ryhmän löytymistä haaveilin pyöreästä ruokapöydästä, mutta myös tarjoiluille tarpeeksi suurta pöytää ei löytynyt. 

Riipputuolit ovat myös Veken kalusteesta ja pakko sanoa, että tämän mukavammissa tuoleissa en ole eläissäni istunut. Täydellinen kombo auringonpaisteen, hyvän kirjan ja jääkahvin kanssa.

Ja aivan viimeiseksi minun lempiasiani meidän terassiltamme, nimittäin sieltä avautuva maisema joka on sattumoisin luonnonsuojelualuetta. Saamme siis tulevinakin kesinä nauttia vihreydestä ja vehreydestä, ilman pelkoa rakennustyömaasta tai naapurin ikkunoista.<3 

Puupalju oli muuttaessamme puun värinen ja lautojen käsittelyn jälkeen se ei istunut terassille enää ollenkaan. Niinpä päätimme käsitellä sen mustaksi. Emme tosin ole paljuilleet vielä kertaakaan, ehkä siitä syystä että sisällä oleva uima-allas on uutuuden viehätyksessään tuntunut houkuttelevammalta ja myös huomattavasti vähemmän työläältä polskimispaikalta. Lämmin vesi kun on siellä aina valmiina odottamassa, mutta ehkä syksyn tunnelmallisten iltojen saapuessa paljukin saa sitten kylpijöitä. 

Aurinkoista viikon jatketta kaikille!
Tämä levoton sielu taitaa lähteä etsimään rauhaa ja raitista ilmaa nyt riipputuolin ja kirjan sijaan mustikkametsästä...;)