Lumi tuli

Luova parin viikon tauko on ohi. Mä olen ollut jotenkin tukossa viime aikoina, ehkä voisin kuitata tämän raskauteen liittyvällä hajamielisyydellä. Toisaalta mun kohdallani sellanen moneen suuntaan suhaaminen ja siitä seuraava hajamielisyys on ollut aina ihan synnynnäistä ja hyvinkin kroonista! Tänä maanantaina koin kuitenkin taas jonkin sortin huipentuman tässä mun unohtelussani kun olin Vianorilla vaihdattamalla talvirenkaita. Nämä Vianorin reissuthan ei ole muutenkaan olleet mitään mun tähtihetkiäni; viime keväänä lähdin renkaiden vaihtoreissulle sillä strategialla etten yksinkertaisesti puhu yhtään mitään(varsinkaan ylimääräistä, jota mulla on yleensä tapana tehdä) ja näin ollen fiksusti peitän tietämättömyyteni kaikkiin mahdollisiin autoon liittyviin asioihin. Noh, se strategia kantoi tasan 10 sekuntia kunnes oman nimen jälkeen tiskiltä kysyttiin meidän auton rekisterinumeroa: -Öööh.. odotas kun käyn tuossa pihalla nopeesti tarkistamassa. No nyt maanantaina oli rekisterinumero korvan takan ja liput ja laput kourassa ja kaikki sujui vallan mallikkaasti. Muutaman kahvikupin jälkeen mulle tuotiin avaimet kouraan ja ilmoitettiin että nyt olis sitten nastat alla ja mukavaa päivän jatkoa. Siitäpä minä tyttö lähdin iloisesti lasten kera ajelemaan kohti Prismaa ja nastat nirskuen kaupan pihaan kääntyessäni tajusin että jotain oleellista taisi unohtua, nimittäin maksaminen. Siitä sitten pyöräytettiin auto ympäri ja lähdettiin takaisin kohti Vianoria jonka tiskillä oltiin jossain määrin hämmentyneitä kun olin vaan lähtenyt lompsimaan. Mun mielestäni olen nyt näillä kahdella kerralla osoittanut sen verran vedenpitävästi tämän mun lahjakkuuteni autoasioissa että ensi kerralla ne renkaat saa satavarmasti käydä vaihdattamassa tuo mun ukkokultani! Sen takiahan mä alun perinkin naimisiin menin.. ;D ;D  Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä että mulla on täysi oikeus olla käsi tässä asiassa. Olen ollut touhuissani aina aika iskän tyttö, joten tapetoinnit sun muut nikkaroinnit multa kyllä sujuu, mutta meillä ei ollut autoa kun olin lapsi vaan kuljimme aina reippaasti pyöräillen joten eihän mun kuulukaan noista autoista mitään tietää.

Noh, kahtena viime päivänä mieheni on myös töistä kotiin tultuaan tuonut mun oven ulkopuolella roikkuvat aivaimeni sisälle...WTF?! Eli selkeesti olen menettämässä sen vähänkin järjen jota tässä kopassa joskus oli!

Nyt kuitenkin eilisen päivän iloihin, nimittäin Ouluun tuli lunta ja siitäkös se riemu repesi! 

Kauheasti ei tarvinnut telmiä kun oli jo hiekat ja nurmikot esillä, mutta se ei menoa haitannut!

Meillä kävi muuten lasten toppapukujen kanssa niinkin iloisesti että viime vuotiset Popilta hankitut puvut ovat vielä ihan sopivan kokoiset. Sinänsä mukavaa kun viime talvi oli niin susi että toppavaatteet jäivät muutenkin melko vähälle käytölle. 

Tästä lumesta ei saada kovin kauaa nauttia kun kelit ovat taas lämpenemässä, mutta vielä näyttää maa olevan valkoinen joten me rynnätään nyt lasten kanssa nauttimaan kuraisen plussakelin iloista eli luultavasti ruskean harmaista lumiukoista ja Eevin toiveissa tais olla lumiheppa.. Mukavaa viikonvaihteen jatkoa jokaiselle!<3 Seuraavaksi kirjoittelenkin täällä 19. viikon kuulumisia.;)