Helsinkiä pakoon...

No ei vaiskaan ei me mitään Helsinkiä pakoon menty, mutta Hankoon kummiskin..:) Samalla reissulla kun poikkesimme asuntomessuilla Vantaalla kävimme ensin Hangossa. Kyseinen kaupunki on ollut menolistalla jo jonkin aikaa, mutta ei vain olla aikaisemmin saatu aikaiseksi käydä ja kyllähän Hanko hieno kesäkaupunki oli kauniine huviloineen ja hiekkarantoineen. 

Tämä pieni kesäretki tehtiin kaksi viikkoa sitten, lähdimme matkaan sunnuntaiaamuna omalla autolla ja tietysti Kasmiria popittaen. Iisak veteli hirsiä perille asti ja Eemil nukahti juuri sopivasti siinä kohtaa kun automme navigaattori ohjasi meidät hieman kyseenalaiselle reitille. Ajelimme meinaan matkan loppupäästä joitain kymmeniä kilometrejä pientä, kuoppaista, kiemurtelevaa ja mäkistä soratietä ja Eemil ja Eevihän voivat muutenkin herkästi pahoin autossa. No Eemil onneksi nukkui, mutta Eevi ei eli hän sitten oksensi, onneksi kuitenkin siististi pussiin..

Auton ajoimme perillä vierasvenesataman parkkiin ja suuntasimme ensimmäisenä lounaalle Hangon makaronitehtaalle ja oli kyllä maistuvaa pastaa kauniissa miljöössä!

Ja kuten kuvasta näkyy, Eevi oli toipunut pahoinvoinnistaan ja vähän taas viirotti...:D

Vierasvenesatamalta lähdimme käppäilemään rantaa pitkin Hangon Kasinon suuntaan. Sää oli tuolloin tuulinen eikä mikään erityisen lämmin joten ajoittaisesta paisteesta huolimatta rannoilla ei uimareita näkynyt. 

Rantakadulla oli muutaman uuden kerrostalon julkisivu suunniteltu jäljittämään vanhojen pitsihuviloiden koristeellisuutta. Omasta mielestäni tässä on tuotu tyylikkäästi ripaus Hangon kulttuurihistoriallisten huviloiden henkeä tähän päivään.

Matkan varrella vastaan tuli myös kiva leikkipuisto mihin pysähdyttiin pieneksi hetkeksi. Pian oli kuitenkin aika jatkaa matkaa sillä nähtävää ja koettavaa oli vielä paljon edessä.

Ja seuraavaksi muutama kaunis pitsihuvila. Olen varmaan aiemminkin jossain postauksessa maininnut miten vanhat asuinrakennukset kiehtovat minua. Näissä 1800-luvun lopulla rakennetuissa taloissa on ehtinyt elää monta polvea ja sitä voi vain kuvitella millaista elämää täällä on alunperin eletty ja miten se on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Kuka milloinkin on yläkerran ikkunasta merelle tähyillyt. Montako rakkaustarinaa ja kuinka monta riipivää tragediaa nämä seinät sisälleen kätkevät. Ihan oikeasti en voisi varmaan ikinä muuttaa todella vanhaan taloon, tulisin siellä hulluksi kaikkine kuvitelmineni...:D

Kasinon edustalla napsittiin muutama valokuva ja kuten näkyy... vähän viirotti taas!:D 

Muksut ovat niin ihanan innoissaan jokaisesta pikku reissusta mikä tehdään. Ei sitä aina tarvita lintsejä tai särkänniemiä; uusia kulmia ja perheen yhteistä aikaa vain. Muutenkin minusta on kiva että lapset pääsevät näkemään ja kokemaan paljon erilaisia juttuja, lasten tiedonjano on sammumaton kun sitä hiukan herättelee. Leikki- ja huvipuistot ovat tietysti hienoja, mutta minusta on tärkeää että lapset oppivat olemaan tykö ja löytämään tekemistä myös muunlaisessa ympäristössä. Kaiken ei aina tarvitse olla varta vasten leikkiä varten rakennettua, mielikuvitusta käyttämällä se leikki voidaan rakentaa ihan mihin vain.:) 

Kävelykierroksen jälkeen palasimme autolle ja ajoimme vielä kahville Neljän Tuulen Tupaan. Tämän kahvilan omistajiin on kuulunut mm. C. G. E. Mannerheim joka kyllästyi kieltolain aikana "kovaa teetä" tiskin alta tarjoilevaan  kahvilaan, osti sen itselleen ja laittoi viinahanat kiinni. Kahvilan viereisellä saarella sijaitsi tuolloin Mannerheimin oma kesäpaikka. 

Kahvila on sisältä hyvin tavanomainen, mutta sen sijainti Pienellä Mäntysaarella on vähintäänkin puhutteleva ja tuulisen saaren kallioilta avautuu upeat karun kauniit näkymät.

Pikkukomistus nyrkki suussa niin kuin aina. Meidän hajuherne on ihan käsittämätön kuolakalle.:D

Kahvien jälkeen käännettiin auton nokka kohti Vantaata ja Flamingoa jossa oli tarkoitus yöpyä ja pulikoida. Koska kylpylä oli mennyt sunnuntaina jo kuudelta kiinni suuntasimme illaksi hohtominigolfaamaan Flamingossa sijatsevaan Hohtogolf West Coastiin. Paikka oli positiivinen yllätys, itse asiassa tosi hyvin toteutettu ja viihdyttiin mainiosti koko poppoo. 

Eemil on tänä kesänä käynyt isänsä kanssa ottamassa tuntua golfin maailmaan ja olen ollut jopa vähän yllättynyt miten hyvin poitsu jaksaa keskittyä kyseiseen hommaan. Golf kun nyt on sellainen laji ettei sitä vain lätkitä palloa menemään vaan lyönteihin täytyy jaksaa valmistautua rauhassa ja huolella. Ehkä ensi kesänä on pikkujätkänkin aika osallistua jollekin kurssille kun kärpänen on kerran jo purrut.;)

Mailalikka:)

Iisak hohtonukkui.:D

Kuukävelijät:)

Golffauksen jälkeen painuttiin unille ja seuraavana aamuna suunnattiinkin sitten koko perhe polskimaan. Iisakille se oli ensimmäinen uintireissu ja hyvin meni. Uimisen jälkeen käytiin Jumbon Hanko sushissa syömässä, sitten mentiin asuntomessuille ja illalla poikettiin vielä Mamman herkkupöydän ääreen Espooseen kunnes oli aika kurvata takaisin kotiin Raumalle.

Kotimaanmatkailu on ihan hauskaa puuhaa ja paljon on kaupunkeja ja paikkoja näkemättä. Edellispäivänä me harrastettiin kotimaanmatkailua täällä Pohjois-Pohjanmaalla kun ajeltiin päiväksi Kalajoelle että nyt on Suomen sekä eteläinen että pohjoinen "Riviera" nähty.:)

 Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!