Rakkautta jämälangoista
Totuuden nimissä en ole mikään käsityövirtuoosi, valitettavasti! Olen aina ihaillut vankoilla käden taidoilla varustettuja ihmisiä, mutta itselläni ei vain ole ollut tarpeeksi innostusta etsiä aikaa neulomiseen tai virkkaamiseen. Maalaus, tapetointi ja nikkarointi ovat enemmän minun juttujani (Isin tyttö!). Rauhallinen aloillaan istuminen ei varsinaisesti taida kuulua vahvuuksiini, joten sellainen aktiivinen touhuaminen on lähempänä sydäntä. Meillä ei siis edes ole omasta takaa jämälankoja vaan Suomen reissulla piti pyytää niitä mun mummu-kultani varastoista.:)
Lasten kanssahan voi väkerrellä vaikka mitä kivaa, mutta tässä yksi hyvin hyvin simppeli idea jonka toteuttamisesta ainakin meidän Elmukelmu piti kovasti.
Ensin tarvitaan lankoja ja sakset.
Jämäkeristä leikataan eli a'la Eemil "haksitaan" eri pituisia ja värisiä pätkiä.
Ja samalla varoitetaan tuhat kertaa lasta leikkaamasta sormeensa! |
Valmis pätkäkasa |
Seuraavaksi tarvitaan paperia/kartonkia sekä liimaa. Tällä kertaa minä tein liimasta paperille sydämen ja Eemil alkoi lisäillä langan pätkiä liimasydämen päälle.
Myös pikkusisko sai touhuta yhden rullan kanssa...
Neiti väkersi heti itselleen rannekorun. |
Hei miks nää seuraa mua? |
Tässä meidän hienot langanpätkäsydämet. Ne tullaan antamaan ihan pian eräille tosi spesiaaleille vieraille.;)
Siksi niihin piti lisätä pieni extra. Taideteoksista puuttuvat vielä tekstit, mutta meidän mielestä niistä tuli oikein hienoja.
Jämistä rakkaudella väkerrettyjä.:)
Kyllä on tämäkin viikko taas hurahtanut vauhdilla ohitse.
Siis oikein kivaa perjantai-iltaa kaikille!:)
Kommentit