Kentän rauhassa

Lentokentät ovat illalla ja yöllä jotenkin kamalasti mukavampia paikkoja. Ihmiset ovat rauhallisempia(väsyneempiä) ja tunnelma rennompi. Me odoteltiin omaa lentoamme edellisiltana Moskovassa yhdeksästä yö yhteen ja mulle nousi siellä ihan kotoisat fiilikset. Kyseisen kentän terminaali D on toki tullut harvinaisen tutuksi viimeisen vuoden aikana jo ihan käyntikertojenkin vuoksi, mutta jotenkin se kentän rauhallinen iltatunnelma vaikutti (ja joo mietin ihan tosissani siellä lentoa odotellessa  täytyykö tällaistakin asiaa fiilistellä, mutta minkäs sitä omalle syntymähulluudelleen mahtaa...?;)). 

Kävimme siinä lentoa odotellessa lasten kanssa iltapalalla Shokoladnitsassa. Shokoladnitsa on yksi suurimmista kahvilaketjuista täällä, vähän niinkuin venäläisten Starbucks. 

Eevi sai tyytyä evääksi pakattuun Valion Onni-puuroonsa. Me otettiin Eemilin kanssa pannaria, jonka Eemil lopulta hotki suuhunsa niin että äiti jäi nuolemaan näppejään..

Se ei kyllä kauheasti haitannut, nimittäin tilaamani tyrni-hunajatee oli niin taivaallista ettei sen rinnalle muuta kaivattu. Me ei olla Ufan Shokoladnitsassa asioitu kertaakaan, mutta nyt on pakko käydä katsastamassa saisiko tuota teetä sieltäkin!

On kyllä ollut ilo huomata tässä muutaman viime vuoden aikana ettei lentomatkailu lasten kanssa ole mitään sen kummempaa ydintiedettä. Siinä nuo kaksi palleroa kulkevat mukana missä matkatavaratkin. Turvatarkastus on ainoa paikka missä ylimääräinen käsipari olisi tarpeen; vaunujen kokoon taittaminen, nesteiden ja tietokoneen esille laitto, kamojen nostaminen linjastolle yhdistettynä karkailevaan 1-vuotiaaseen vaatii välillä mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä. Useimmiten jostain kuitenkin ilmestyy se ylimääräinen käsipari avuksi. Varsinkin täällä Venäjän päässä suurin osa ihmisistä kun sattuu olemaan ystävällistä ja huomaavaista sortimenttia, niin että apua tarjotaan ihan jokaisessa bussiin nousussa ja koneeseen kiipeämisessä.:) 

Oikein kivaa ja aurinkoista viikonloppua jokaiselle!