Uhmakas pieni tättärähäärä

Aaaah... ihana uhma on saapunut taloon. Kirjaimellisesti! Meidän pieni neitimme on todella tajunnut olevansa itsenäinen olento joka voi itsenäisesti myös ainakin yrittää päättää jokaisesta asiasta maan ja taivaan välillä. "Minä itte!" raikaa tämän katon alla noin sata kertaa päivässä ja voin kertoa että välillä meidän vanhempien hermot kiristelee ja kovaa.. MUTTA olen myös vakaasti sitä mieltä että lapsi on ylivoimaisesti hassuimmillaan juuri tässä iässä. Luojan kiitos näiden itkupotkuraivareiden jälkeen saadaan useimmiten myös makeat naurut..:D

"Minä puen itte. Laitan takin vetskarin kiinni itte ja totta hemmetissä laitan kengän nauhani itte rusetille! Noin 20 minuutin henkilökohtaisen taistelun jälkeen olen EHKÄ valmis neuvottelemaan kahdesta jälkimmäisestä kohdasta..."

"Jos äiti lakkaa kynnet myös mun kynteni lakataan. Piste. TAI saat tunkea ne kynsilakkapullot tärykalvojen suojaksi!"

"Mikset sä äiti vois nyt vaan antaa noita puissa roikkuvia palloja mulle ettei tartteis taas alkaa kirkumaan?!"

Että näin.

Vaan mitäpä noista kun väliin väläytellään tällaisia hymyjä. Kuka siinä pystyy kauan kiukkuinen olemaan.<3

Meidän oma tättärähäärä.<3